lunedì 18 giugno 2012

Valot ja varjot


Laitoin kaikki minun esineet.
Vaatteet, laukut, kirjoja.
Kaikki mitä tiedän että voi häiritä kirjallisesti.
Yksi viikko voi  sisältää monia asioita:
valot ja varjot, esimerkiksi.



..Mun näyttelyn avaaminen  oli kaunis, olivat soittimia, folk-tanssia, ja Jenny ...



Metsä oli kauniimpi kuin koskaan jälkeen myrskyt, kuulin veden äänen koska ovat monia pieniä vesiputouksia metsässä, ja lammet ovat täynnä elämää.





Ja sitten ... pieni kipinä riittää itsepäinen etta voi laukaisemaan tulipalo.
Ehkä ensimmäistä kertaa sain todella peloissani.
Tarvittaessa voimme olla vahvoja.
Jos me ymmärtäneet, voimme katsoa Kipu silmissä, 
 ja voimme nähdä kaksi viatonta silmä alaosaan. 
Mutta kun edessäsi on henkilö joka sydämesi rakastaa,
 ja tämä henkilö tärisee ja huutaa ja sanoo asioita joita ei rakastaja ikinä haluaa kuulla, 
jos tämä henkilö kaunis ja vahva tulee kuin vauva ja hänen ääni voi lähes repiä sielusi kuin rätti..
..kaikki tämä voi koskea ja satuttaa sinua koska olet liian mukana.
  Koska ei olet ulos mutta olet liian sisällä ( muistan Korpin käsien ja lasi kun selitetään tätä! ) 
Voit ihanteellisesti parantaa koko maailmaa,
 mutta kanssa ihmisten että rakastat on tuhat kertaa, miljardi kertaa, äärettömän vaikeampaa.
Joskus mahdotonta. Mutta "mahdotonta" on sanat että vain harvoin otan huomioon. ;)



Joka tapauksessa nyt tulipalo näyttää välitetään, 
ovat taas hymyilin, origami, lasten tarinoita ja ääni ja kädet älä vapise enemmän.
Mutta Ketun korvat ovat aina tarkkaavainen, ja tiedän että molemmat ei  vielä täysin pilkottu. 
Tunnen vieläkin hieman kipeä ja mustata, ja ei halusin palata kotiin. 
Mutta olen kiitollinen. Aina.
Tie on pitkä ja vaikea mutta edistys ovat aina suurempi
 ja tiedän että ei voin nähdä asioita liian selvästi..
..niin voin siis sitoudun vieläkin, unohtamatta muualla maailmassa. 
Ja te. Te olette minun rakas majakka. Tässä ja nyt. 


Nessun commento:

Posta un commento