venerdì 7 dicembre 2012

Paloja



Paloja.
Kehoni hieman kolhiintunut.
Tunteeni liian suuria.
Nousuvesi veressäni, tuli-aalto.
Särkyä ja onnellinen, laulan aina,
koska suru ja iloa ovat kuin kahden nauhan jotka ovat kudottuja,
ja nauhan ovat kaksi ääntä sisimmässäni että haluavat päästä ulos,
ja sulautua taivas kanssa.
Paloja.  Ja nyt lumi, voi polttaa ja puhdistaa.
Rauhallisuus on tulossa takaisin ja te olette sydämessäni.



Nessun commento:

Posta un commento