mercoledì 27 febbraio 2013

Typeryys


Arvokas muistoja näinä päivinä,
ja yhden vuoden jälkeen,
kuinka monta askelta ovat otettu ?
Olen hieman väsynyt ( vaihtoehto lähinnä junamatka ja aikataulut ) mutta tyytyväinen, kanssa tämän opintojen olen oikeaan suuntaan, tunnen "kotona".
Vaikka tällä hetkellä on minussa pieni kuumaa tippa, pieni ja typerä kyynel sillä aikaa kun kirjoitan.
Tämä johtuu siitä, että haluan saada takaisin teille ja halata teitä, mutta en tiedä kun se on mahdollista.
Mutta on vain typeryys, vain olennaisuuden,  
koska tiedän että olette edelleen lähellä,
 ja tiedän että on langat joka ei ole koskaan rikottu, 
ja tiedän että on lämpöä ja rakkautta.
Tiedän että olen hyvin onnekas, ja jos itken vähän on koska olen hajamielinen,
 ja ajattelen menneisyyden ja tulevaisuuden, ja ei näen mitä on alle nenäni.
Mutta se on vain yksi hetki. 
Olen jo parempi, kirjoittaa on hyödyllinen.
Ja huomenna voin ottaa juna, tuoda kakun kouluun,
ja olla onnellinen tulossa mitä .....olen.
Olette aina ♥ssäni. 


Nessun commento:

Posta un commento